/ Recent content in Etusivu on Linux-kurssi Hugo -- gohugo.io fi-fi Fri, 02 Sep 2016 22:56:12 +0300 /johdanto/historiaa/ Fri, 02 Sep 2016 21:28:22 +0300 /johdanto/historiaa/ Mikä on Linux? "Jotta voi kertoa, mikä on Linux, pitää ensin kertoa, mikä on käyttöjärjestelmä." – Linus Torvalds Mikä on käyttöjärjestelmä? Käyttöjärjestelmä on tietokonetta käynnistettäessä ensimmäinen ladattava ohjelma tai ohjelmistokokonaisuus, joka: käynnistää muita ohjelmia ja tarjoaa niille resursseja ja palveluita, kuten muistin käyttö tiedostojen lukeminen ja kirjoittaminen levylle syöte näppäimistöltä/hiireltä/muilta laitteilta tulostus näytölle, tulostimelle verkko äänet sisään ja ulos jakaa ohjelmille suoritusaikaa Tavallisten ohjelmien ei tällöin tarvitse huolehtia esimerkiksi laitteiston erityispiirteistä vaan niiden toiminta saadaan käyttöjärjestelmältä palveluna. /johdanto/jakelut/ Sun, 04 Sep 2016 19:26:39 +0300 /johdanto/jakelut/ Linux-jakelu Linux-järjestelmiä on tarjolla useina erilaisina jakelupaketteina. Ne koostuvat Linux-ytimestä, järjestelmälle oleellisista ohjelmista, jostain (tai useammista) työpöytäjärjestelmistä sekä sovelluksista Tunnettuja jakeluita ovat esimerkiksi: Red Hat Enterprise Linux Debian Ubuntu Fedora CentOS OpenSUSE Linux Mint Elementary OS Jakeluista muodostuu sukupuita, koska ne ovat yleensä muunnoksia jostain aiemmasta jakelusta. Esimerkiksi: Debianista periytyy mm. Ubuntu. Ubuntusta useita versioita (Kubuntu, Xubuntu, Lubuntu,...). Ubuntusta periytyy mm. Linux Mint ja ElementaryOS Live-CD / Live-DVD / Live-USB CD- tai DVD-levy, jolta voi käynnistää toimivan Linux-järjestelmän Käytettävissä kuin kiintolevyltä paitsi: CD-/DVD-levyillä tallennukset eivät säily, ellei erikseen siirrä esim. /johdanto/asennus/ Fri, 02 Sep 2016 21:28:37 +0300 /johdanto/asennus/ Asennetaan Linux. Käytetään esimerkkinä Ubuntua. Huomio! Asenna vain koneelle, jolle sinulla on lupa asentaa! Linux-jakelun asentaminen Linux-käyttöjärjestelmän asentaminen alkaa sillä, että hankitaan jostain asennettavaksi valitun Linux-jakelun asennuslevy. Sen voi tyypillisesti ladata vapaasti levykuvana, eli iso-päätteisenä tiedostona, kyseisen jakelun kotisivuilta tai joltain muulta sitä levittävältä sivustolta. Esimerkki: Ubuntun lataussivu Vaihtoehtoisesti asennuslevyjä voi saada esimerkiksi jonkin Linux-aiheisen lehden liitteenä. Tällaisia ovat esimerkiksi monien markettien lehtihyllyillä myytävät Linux Format ja Linux Magazine. /jarjestelma/tiedostojarjestelma/ Mon, 05 Sep 2016 23:03:48 +0300 /jarjestelma/tiedostojarjestelma/ Linuxissa, kuten muissakin UNIX-tyyppisissä käyttöjärjestelmissä, tiedostojärjestelmä on toteutettu yhtenä puurakenteena, jolla on yksi juuri. Juuresta käytetään merkintää /. Koko muu tiedostojärjestelmä sijoittuu juuren alle hakemistoista muodostuvana puuna. (Windows-ympäristöissä hakemistoista käytetään nimitystä kansio.) Absoluuttinen polku TiedostojärjestelmäTiedostojärjestelmä on puurakenne, jolla on yksi juuri. Kunkin tiedoston sijainti tiedostojärjestelmässä voidaan ilmaista sen absoluuttisena polkuna, eli /-merkeillä eroteltuna reittinä juuresta hakemistorakenteen läpi itse tiedostoon saakka. Esimerkiksi, kun tiedostojärjestelmän juuren / alla on hakemisto etc/, jonka sisällä on toinen hakemisto cups/ ja tämän sisällä tiedosto nimeltä classes. /jarjestelma/kayttajatunnukset/ Tue, 06 Sep 2016 21:59:51 +0300 /jarjestelma/kayttajatunnukset/ Linuxissa, kuten Unixeissa yleensä, on käyttäjähallinta toteutettu käyttäjätunnuksilla ja käyttäjäryhmillä. Käyttäjätunnukset Käyttäjätunnus on käyttäjän tekstimuotoinen "lempinimi". Käyttäjä kirjautuu järjestelmään käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Järjestelmän sisäisesti käyttäjät tunnistetaan käyttäjänumerolla (uid, user id) ja kukin ihmisten luettavaksi tarkoitettu käyttäjätunnus vastaa jotakin käyttäjänumeroa. Tiedostossa /etc/passwd on lueteltu vastaavuus käyttäjänimien ja -numeroiden välillä. Tiedostossa on lisäksi muun muassa tieto käyttäjän koko nimestä, kotihakemistosta ja käyttäjän oletus komentotulkki. Kunkin käyttäjän tiedot ovat tiedostossa yhdellä rivillä. Tiedoston rivit ovat muotoa: /jarjestelma/tiedosto-oikeudet/ Tue, 06 Sep 2016 22:06:10 +0300 /jarjestelma/tiedosto-oikeudet/ Tiedostojen oikeudet Unixeissa tiedostojärjestelmän kaikille hakemistoille ja tiedostoille on määritelty niiden käyttöoikeudet tiedoston omistajuuden ja ryhmän perusteella. Jokaiselle tiedostolla ja hakemistolla on yksi omistaja (käyttäjätunnus, uid) ja yksi omistajaryhmä (ryhmä, gid). Jokaiselle tiedostolle on määrätty kolmenlaisia käyttöoikeuksia kolmelle joukolle käyttäjiä. Käyttöoikeuksia ovat: Lyhenne Oikeus Huom r Lukuoikeus (read) Saa lukea tiedoston tai hakemiston sisällön. w Kirjoitusoikeus (write) Saa kirjoittaa tiedostoon tai luoda hakemIstoon uusia tiedostoja. /jarjestelma/ohjelmistopaketit/ Sat, 31 Aug 2019 19:48:00 +0300 /jarjestelma/ohjelmistopaketit/ Ohjelmia Linux-järjestelmiin voidaan asentaa useammalla eri tavalla. Paketointityyppi Mitä tarkoittaa Esimerkiksi Työkalut Jakelun paketinhallinta Joukko paketteja, joilla on keskinäisiä riippuvuuksia. deb, rpm apt, yum, zypper Riippumattomat paketit Paketteja, jotka sisältävät kaiken tarvitsemansa. Snap, AppImage, Flatpak snap "Villit" paketit Purettava paketti, jossa ohjelmisto pakattuna. tar.gz, tar.bz, zip tar, unzip Lähdekoodipaketit Purettava paketti, jossa lähdekoodi, joka pitää kääntää. /jarjestelma/pakettien_asentaminen/ Mon, 05 Sep 2016 23:03:37 +0300 /jarjestelma/pakettien_asentaminen/ Linuxeissa paketinhallinnan kautta ohjelmat asennetaan ja poistetaan kätevästi. Paketinhallintaan käytettävät graafiset ohjelmat toimivat vastaavasti kuin monista muista järjestelmistä tutut sovelluskaupat, joista voi valita asennettavia ohjelmia. Paketinhallinta on käytettävissä myös komentoriviltä komennoilla apt-get (Debian-johdannaiset), yum (RedHat-/Fedora-johdannaiset) tai zypper (OpenSUSE). Asennetaan esimerkiksi komentoriviltä tarralappujen tai käyntikorttien suunnitteluun sopiva Glabels-ohjelma: sudo apt-get install glabels Snap-pakettien asentaminen tapahtuu komentoriviltä ohelmalla nimeltä snap. Esimerkiksi Spotify-ohjelman asentaminen snap-pakettina tapahtuu seuraavasti: sudo snap install spotify Pakettivarasto Pakettivarasto, eli pakettilähde, eli repository, on jakelun tekijän palvelimilla (sekä peilipalvelimilla ympäri maailmaa) oleva kokoelma ohjelmapaketteja. /jarjestelma/verkko/ Thu, 08 Sep 2016 20:48:53 +0300 /jarjestelma/verkko/ Verkkoyhteydet ovat olennainen osa nykyaikaista tietojenkäsittelyä. Internet-yhteydet ovat olleet Unix-järjestelmien osana jo kauan ja Linuxissa alusta saakka AT&T julkaisi UNIX:in TCP/IP-toteutuksen public domainina 1989. Monet muut järjestelmät omaksuivat sen. Nyky-Linuxeissa verkkoyhteydet hoidetaan taustalla ja käyttöliittymät antavat käyttäjän valita langattomat verkot yms. TCP/IP-verkkoon kytketyillä koneilla on kullakin kyseisessä verkossa yksilöllinen ip-osoite. IPv4-verkossa osoite on muotoa aaa.bbb.ccc.ddd, jossa kukin pisteillä eroteltu osa on väliltä 1-254. Pienemmät sisäverkot ovat tyypillisesti 192. /graafinen/x-ikkunointi/ Sat, 25 Feb 2017 18:30:04 +0300 /graafinen/x-ikkunointi/ Unixeissa ja Linuxissa on perinteisesti käytetty ikkunointiin järjestelmää nimeltä X Window System, eli X11 tai lyhyesti vain X. Nykyisin Linuxissa on X:n toteutuksena X.org, jonka edeltäjä oli nimeltään XFree86. Nykyinen X.org syntyi, kun suuri osa XFree86:n kehittäjistä jatkoi erimielisyyksien takia kehitystä uudella nimellä. Asiakas–palvelin ==================== X toteuttaa ikkunoinnin **asiakas–palvelin** -periaatteella, mikä tarkoittaa sitä, että: * käytettävä ohjelma on asiakas, joka pyytää palveluja. ("Piirrä ruudulle ikkuna, jossa...", "Ota vastaan näppäimen painallukset sekä hiiren liikkeet ja kerro ne minulle" /graafinen/wayland/ Mon, 02 Sep 2019 20:33:00 +0300 /graafinen/wayland/ X alkaa olla jo vanha toteutus, jota on paikattu ja laajennettu yhä uudelleen. Sitä korvaamaan on suunniteltu uusi ikkunointijärjestelmä Wayland. Waylandissa on tarkoitus olla mukana kerros, joka mahdollistaa vanhojen X-ohjelmien suorittamisen uudessa ikkunointijärjestelmässä. Wayland ============================== * [Wayland](http://en.wikipedia.org/wiki/Wayland_%28display_server_protocol%29) * Samoja kehittäjiä kuin X.org:lla * Parempi ja yksinkertaisempi vaihtoehto * X:ssä historian painolastia, "aivovammoja" ja "paikkaa paikan päällä" * Jo käytössä muun muassa Jollan SailfishOS-käyttöjärjestelmässä. * Fedorassa käytössä oletuksena Gnome-työpöydän kanssa versiosta 25 alkaen. /graafinen/ikkunamanageri/ Sat, 25 Feb 2017 18:30:04 +0300 /graafinen/ikkunamanageri/ FVWM2Vanhempi ja 'alkeellisempi' ikkunanhallintaohjelma FVWM2. Enlightenment (E17)Modernimpi Enlightenment-ikkunamanageri WmiiTiilittävä Wmii-ikkunamanageri Ikkunoiden hallinta, eli niiden siirtely, koon muuttaminen, pinoaminen päällekkäin sekä muu vastaava, tapahtuu erillisellä ikkunamanagerilla. Ikkunamanagerin tehtävät ======================== Ikkunamanageri piirtää ikkunoille kehykset ja mahdollistaa: - ikkunoiden siirtelyyn - ikkunoiden koon muuttamiseen - ikkunoiden päällekkäisen järjestyksen hallinnan - ikkunoiden luetteloinnin - valikot ohjelmien käynnistämiseen Näitä on monia ja ne voivat olla sekä ulkoasultaan, toiminnallisuuksiltaan että tuntumaltaan hyvinkin erilaisia. /graafinen/tyopoyta/ Tue, 06 Sep 2016 22:42:04 +0300 /graafinen/tyopoyta/ Ubuntun Gnome-työpöytä KDE Plasma Fedoran Gnome-työpöytä Xubuntun Xfce-työpöytä Lubuntun LXQt-työpöytä Mate Pantheon Joitain vuosia sitten Linux-järjestelmissä oli perinteisten ikkunamanagerien rinnalle työpöytäympäristöinä käytännössä kaksi vaihtoehtoa: KDE ja Gnome. Kolmanneksi, kevyemmäksi, vaihtoehdoksi muodostui Xfce. KDE:n ja Gnomen versiopäivitysten yhteydessä tapahtui suuria muutoksia, joihin kaikki eivät olleet tyytyväisiä. Tässä vaiheessa ilmaantui lisää muutamia työpöytiä, joista ainakin osa, esimerkiksi Mate, pyrki seuraamaan käyttöliittymässään aiempien versioiden linjoja. /graafinen/tulevaisuus/ Sat, 25 Feb 2017 21:16:04 +0300 /graafinen/tulevaisuus/ Linux-jakelut näyttävät olevan vähitellen siirtymässä X-ikkunoinnin käytöstä Waylandiin. Tämä tapahtuu sitä mukaa kuin seuraavat asiat on saavutettu riittävän hyvään tilaan: Näytönohjainten tuki Waylandille Työpöytäympäristöjen tuki Waylandille Ohjelmistojen siirtyminen käyttämään Waylandia XWayland, eli X-ohjelmien käyttö Waylandissa riittävän toimivaksi Kaikki normaaliin käyttöön tarvittavat toiminnallisuudet riittävän toimiviksi Waylandissa. Esimerkiksi kuva- ja ruutukaappaukset sekä ruudun jakaminen. Osa näistä on jo melko hyvällä tolalla ja muut ovat odotettavissa lähitulevaisuudessa. X-ikkunointi tulee luultavasti pysymään myös jonkin aikaa varajärjestelmänä esimerkiksi niihin tilanteisiin, joissa tietokoneen näytönohjain ei ole tuettu Waylandissa. /ohjelmistot/toimisto-ohjelmat/ Thu, 02 Mar 2017 20:38:27 +0300 /ohjelmistot/toimisto-ohjelmat/ Linux-järjestelmiin on olemassa useampia toimisto-ohjelmistoja, joista LibreOffice on monipuolisin ja tunnetuin. Se on tuttu myös Windows-käyttäjille. Muut toimisto-ohjelmistot ovat myös tutustumisen arvoisia. Useimmat niistä käyttävät tallennukseen LibreOfficen tallennusmuotoja ja kykenevät ainakin jossain määrin avaamaan ja tallentamaan myös Microsoftin Officen tiedostomuotoja. LibreOffice LibreOfficeLibreOffice-ohjelmiston tekstinkäsittelyohjelma Writer LibreOffice on avoimen lähdekoodin kilpailija Microsoftin toimistopaketille. LibreOfficen historia alkaa alkujaan saksalaisen StarDivision-yhtiön tekemästä StarOffice-ohjelmistosta. StarOffice toimi usealla käyttöjärjestelmällä, mukaan lukien Windows, Linux ja Solaris (Sun Microsystemsin Unix-versio). /ohjelmistot/kuvat/ Thu, 02 Mar 2017 20:38:27 +0300 /ohjelmistot/kuvat/ Kuvat ja niiden katselu sekä muokkaus ovat tärkeä osa nykyaikaista tietokoneen käyttöä. Näihin tehtäviin Linux-järjestelmistä löytyy useita sovelluksia. Katseluun Kuvien katseluun on kussakin työpöytäympäristössä jokin oletusohjelma, jolla kuvatiedostot oletuksena näytetään. Näissä on tyypillisesti käytettävissä muutama perus muokkaustoiminto, kuten kuvan kierrot, peilaukset ja rajaukset. Osa ohjelmista on keskittynyt varsinaiseen kuvien näyttämiseen ja osassa on lisäksi kuvakirjaston tai -gallerian ominaisuuksia. Galleriasovelluksissa kuvista pidetään tyypillisesti jonkinlaista tietokantaa, josta niitä voidaan etsiä metatietojen, kuten päivämäärän tai tapahtumaleimojen mukaan. /ohjelmistot/aani_ja_video/ Thu, 02 Mar 2017 20:38:27 +0300 /ohjelmistot/aani_ja_video/ Multimedian, eli äänen ja videon, soittamiseen, näyttämiseen ja muokkaamiseen on tarjolla useita ohjelmia. Osa on käyttöliittymältään suunnattu erityisesti jollekin työpöydälle, mutta ohjelmat toimivat luonnollisesti myös toisillakin työpöydillä. Osa, kuten VLC, on myös Windows-maailmassa tuttuja sovelluksia. Musiikkisoittimet Suosittuja musiikkisoittimia ovat muun muassa Rhythmbox (Ubuntun oletussoitin) Banshee Amarok (KDE) Clementine Lisäksi Linuxille on asennettavissa myös muun muassa Spotify-sovellus verkosta streamatun musiikin kuuntelemiseen. Videotoistimet Videoita voi katsella ainakin seuraavilla sovelluksilla: /ohjelmistot/www-selaimet/ Thu, 02 Mar 2017 20:38:27 +0300 /ohjelmistot/www-selaimet/ Www-selaimia Linux-jakeluissa on moneen lähtöön. Tunnetuimpien selainten, Firefoxin ja Chromen, lisäksi tarjolla on useita pienempiä selaimia, jotka usein käyttävät www-sivujen näyttämiseen WebKit-selainmoottoria. Tunnetut selaimet: Firefox Chromium / Chrome Näistä Firefox on useimmiten valmiiksi asennettuna ja Chromium helposti asennettavissa paketinhallinnasta. Chromium on Googlen avoimen lähdekoodin selain, johon Googlen Chrome-selain perustuu. Erona on lähinnä jotkin suljetut komponentit, kuten multimediakoodekit ja pdf-tiedostojen sisäänrakennettu tuki, jotka ovat vain Chrome-selaimessa. Chromen saa ladattua ja asennettua Googlen Chrome-sivuilta. /ohjelmistot/muita/ Thu, 02 Mar 2017 20:38:27 +0300 /ohjelmistot/muita/ Muita mainittavia ohjelmistoja ja ohjelmistotyyppejä ovat esimerkiksi seuraavat. Tiedostopakettien käsittely Tiedostopakkausten, kuten Zip- ja tar.gz-pakettien käsittelyyn on myöskin useita ohjelmia ja graafiset ohjelmat jakautuvat sen mukaan, mille työpöytäympäristöille ne on suunnattu. Lisäksi käytettävissä ovat komentoriviohjelmat pakettien purkamiseen ja pakkaamiseen. File Roller eli Archive Manager (Gnome, Unity) Ark (KDE) Komentorivi: zip/unzip, tar, rar/unrar, 7z, gzip, bzip2, lha, zoo, ar Graafiset pakkausohjelmat ovat toisinaan vain käyttöliittymiä komentoriviohjelmille. Pikaviestimet Linux-jakeluissa pikaviestimet ovat usein yleisohjelmia useamman chat-palvelun käyttöön samalla ohjelmalla. /komentorivi/tiedostonhallintaa/ Thu, 08 Sep 2016 21:08:16 +0300 /komentorivi/tiedostonhallintaa/ Seuraavassa luetellaan joitakin usein tarvittuja komentoja. Yhteistä näille on, että kukin niistä pyrkii tekemään jonkin rajatun asian ja tekemään sen hyvin. Monimutkaisempia tuloksia saa aikaan yhdistelemällä yksinkertaisia komentoja. Aloitetaan tiedostojärjestelmän ja tiedostojen käsittelyyn käytettävillä komennoilla ja ohjelmilla. Työhakemisto: pwd ja cd Komentorivillä käyttäjällä on aina jokin hakemisto niin kutsuttuna työhakemistona. Työhakemisto on se tiedostojärjestelmän hakemisto, johon annetut komennot kohdistuvat ja josta käsiteltäviä tiedostoja etsitään, ellei käyttäjä erikseen toisin määrää. /komentorivi/tekstit/ Sun, 05 Mar 2017 16:32:00 +0300 /komentorivi/tekstit/ Tekstitiedostojen tarkasteluun ja muokkaamiseen löytyy useita komentoja ja ohjelmia. Tutustutaan tyypillisimpiin. Tekstin tulostus echo Komento echo tulostaa terminaaliin annetun tekstin. pesasa@box:~ $ echo Moikka, maailma Moikka, maailma pesasa@box:~ $ echo "Heippa vaan" Heippa vaan pesasa@box:~ $ echo 'Linux on pop' Linux on pop Voidaan tulostaa myös muuttujien arvoja: pesasa@box:~ $ echo $HOME /home/pesasa Oletuksena echo tulostaa käsketyn tekstin jälkeen lisäksi rivinvaihdon. Lisäoptio -n jättää tämän rivinvaihdoin pois: /komentorivi/syotteen_ja_tulosteen_ohjaus/ Thu, 08 Sep 2016 22:23:11 +0300 /komentorivi/syotteen_ja_tulosteen_ohjaus/ Komentoriviohjelmat saavat tyypillisesti syötteensä käyttäjältä näppäimistön kautta ja ne tulostavat tuottamansa tekstin näytölle, terminaaliin, jossa ohjelma on käynnissä. Näin ei kuitenkaan välttämättä tarvitse olla, sillä ojelma voidaan laittaa ottamaan syötteensä, eli sille syötteenä annettavan tekstin, esimerkiksi tiedostosta tai joltain toiselta ohjelmalta. Samoin ohjelman tulostama teksti voidaan näytön sijasta ohjata joko tiedostoon tai jollekin toiselle ohjelmalle. Tekstin lukeminen tiedostosta tai sen tulostaminen tiedostoon lisää mahdollisuutta automaatioon, sillä se vähentää ihmisen tarvetta syöttää tietoa interaktiivisesti näppäimistöltä. /komentorivi/clmystery/ Fri, 09 Sep 2016 20:31:21 +0300 /komentorivi/clmystery/ Clmystery on komentorivin käytön harjoitteluun tarkoitettu murhamysteeri. Toimi näin: ------------- 1. Lataa tarvittavat tiedostot [zip-pakettina](https://github.com/veltman/clmystery/archive/master.zip) 2. Pura tiedostot koneellesi. 3. Avaa terminaali-ikkuna, siirry paketista purettuun hakemistoon. 4. Tulosta terminaaliin ohjeet komennolla `cat instructions`. ```no-highlight .OOOOOOOOOOOOOOO @@ @@ OOOOOOOOOOOOOOOO. OOOOOOOOOOOOOOOO @@ @@ OOOOOOOOOOOOOOOO OOOOOOOOOO'''''' @@ @@ ```````OOOOOOOOO OOOOO'' aaa@@@@@@@@@@@@@@@@@@@@""" """""""""@@aaaa `OOOO OOOOO,""""@@@@@@@@@@@@@@"""" a@"" OOOA OOOOOOOOOoooooo, |OOoooooOOOOOS OOOOOOOOOOOOOOOOo, |OOOOOOOOOOOOC OOOOOOOOOOOOOOOOOO ,|OOOOOOOOOOOOI OOOOOOOOOOOOOOOOOO @ THE |OOOOOOOOOOOOOI OOOOOOOOOOOOOOOOO'@ COMMAND OOOOOOOOOOOOOOb OOOOOOOOOOOOOOO'a' LINE |OOOOOOOOOOOOOy OOOOOOOOOOOOOO'' MURDERS aa`OOOOOOOOOOOP OOOOOOOOOOOOOOb,. /komentorivi/bash/ Fri, 09 Sep 2016 20:38:14 +0300 /komentorivi/bash/ Sen lisäksi, että Bash on interaktiivinen tekstipohjainen käyttöliittymä, se on myös täysiverinen ohjelmointikieli, josta löytyvät muun muassa muuttujat, silmukat ja ehtolauseet. Sen ohjelmointiominaisuuksia voidaan käyttää sekä interaktiivisesti tehostamaan komentorivin käyttöä tai erikseen suoritettavien monimutkaisempien ohjelmien, skriptien, tekemiseen. Yksinkertaisimpia tapoja käyttää ohjelmointia komentorivillä on jonkin toistuvan toiminnon suorittaminen useammalle tiedostolle silmukassa. Esimerkki ----------------------------- Pohdi, mitä seuraava komento tekee: ```no-highlight for nimi in kuva1 kaavio2 kuvio3; do convert $nimi.png $nimi.jpg ; done ``` Tiedostonimien laajennus Bash-komentorivillä annetuissa komennoissa tiedostoihin voi viitata lyhennysmerkinnöillä. /komentorivi/bash-harjoituksia/ Sun, 11 Sep 2016 20:16:20 +0300 /komentorivi/bash-harjoituksia/ Asetustiedostoja Bash suorittaa muutaman tiedoston käynnistyessään. Näissä määritellään muutamia asetuksia. Näistä voi olla /etc/-hakemistossa versio, joka suoritetaan kaikille käyttäjille ja käyttäjän kotihakemistossa versio, jota käyttäjä voi itse muokata. Kotihakemistossa olevien asetustiedostojen nimet alkavat yleensä pisteellä, jolloin ne ovat piilotiedostoja. Ne eivät siis näy oletuksena ls-komennolla tai graafisessa tiedostonhallinnassa. .bash_profile Suoritetaan, jos Bash on login-shell. Kaikille suoritettava versio: /etc/profile sekä hakemiston /etc/profile.d/-sisältö. .bashrc Suoritetaan Bashin käynnistyessä. Kaikille suoritettava versio: /etc/bash. /palvelimet/palveluita/ Thu, 16 Mar 2017 22:24:38 +0300 /palvelimet/palveluita/ Käydään läpi joitain tyypillisesti Linux-asennuksessa käytettäviä palveluita ja niihin käytettäviä ohjelmistoja. Avahi Internetissä jokaisella koneella on IP-osoite, jolla se tunnistetaan verkossa. Lisäksi palvelimilla on yleensä myös nimi, johon sillä voi viitata. DNS-palvelu (Domain Name Service) tekee hoitaa nimien yhdistämisen IP-osoitteisiin. (kuin puhelinluettelo) Nimien ja IP-osoitteiden yhdistäminen voidaan (kotiverkossa) tehdä myös /etc/hosts-tiedostolla. Koska hosts-tiedoston päivittäminen on työlästä, jos osoitteet muuttuvat, käytetään Ubuntussa ja useimmissa muissa Linux-jakeluissa Zeroconf-palvelua nimeltä Avahi. Sillä kone käynnistyttyään kertoo itse nimensä samassa verkossa oleville koneille. /palvelimet/ssh/ Sat, 07 Sep 2019 20:51:00 +0300 /palvelimet/ssh/ Tekstipohjaista etäkäyttöä varten koneelle voi asentaa ssh-palvelimen. Salatulla liikenteellä tapahtuvan etäkäytön lisäksi ssh mahdollistaa myös tiedostojen siirron ja muuta tyyppiä olevien verkkoyhteyksien putkittamisen salatun ssh-yhteyden läpi. Asentaminen tapahtuu paketinhallinnasta asentamalla paketti openssh-server. sudo apt-get install openssh-server Ssh-yhteydellä koneelle kirjaudutaan joko käyttäjätunnus ja salasana -yhdistelmällä taikka käyttäjätunnuksella ja ssh-avaimilla. Yhteys muodostetaan komennolla: ssh <tunnus>@<koneen_nimi> Tämän jälkeen ssh-palvelin kysyy käyttäjän salasanaa. Ssh-avaimet Ssh-avainten kanssa kirjautuminen tapahtuu seuraavasti: Asiakaskoneella luodaan ssh:ta varten avainpari (julkinen ja salainen) komennolla ssh-keygen. /palvelimet/www-palvelin/ Sat, 07 Sep 2019 20:51:00 +0300 /palvelimet/www-palvelin/ Yleisimmin käytetyt www-palvelinohjelmistot ovat Apache ja Nginx (lausutaan, kuten "engine-x"). Molemmat ovat avointa lähdekoodia ja löytyvät suoraan Linux-jakeluiden paketinhallinnasta. Molempien oletusasetukset ovat melko järkevät. Apachella documentroot-hakemisto, eli hakemisto, jonka alle www-sivut tallennetaan, on useimmissa Linux-jakeluissa /var/www/html/. Palvelimen asetustiedostot puolestaan löytyvät hakemistoista /etc/apache2/ tai /etc/httpd/. Kokeile (Apache2) --------------- Asenna `apache2`-paketti: ```no-highlight sudo apt-get install apache2 ``` Kokeile sitä menemällä selaimella osoitteeseen: . Näkyviin pitäisi tulla Apachen oletustestisivu. - Nouda tämä sivu `wget`-komennolla ja kopio saamasi `index. /palvelimet/tietokanta/ Thu, 16 Mar 2017 22:24:38 +0300 /palvelimet/tietokanta/ Www-palveluiden yhteydessä tarvitaan usein myös tietokantoja. Linux-järjestelmissä on tarjolla useampia vaihtoehtoja. MySQL- ja MariaDB-tietokannat MySQL on suomalaisen Michael "Monty" Wideniuksen aloittama avoimen lähdekoodin tietokantajärjestelmä. MySQL:n kävi pitkälti samoin kuin OpenOffice.org-toimisto-ohjelmiston. Se myytiin Sun Microsystemsille, joka myytiin Oraclelle. Koska Oracle on suuri tietokantajärjestelmien toimittaja, jolla on oma kaupallinen tietokantaohjelmistonsa, heräsi MySQL-yhteisössä epäilyksiä MySQL:n tulevasta kohtalosta. Tämän jälkeen avoimen lähdekoodin kehittäjät päättivät forkata ohjelmiston ja jatkaa sen kehittämistä uudella nimellä Oraclesta riippumattomana.