/jarjestelma/ Recent content in Järjestelmä on Linux-kurssi Hugo -- gohugo.io fi-fi Sun, 11 Sep 2016 21:08:30 +0300 /jarjestelma/tiedostojarjestelma/ Mon, 05 Sep 2016 23:03:48 +0300 /jarjestelma/tiedostojarjestelma/ Linuxissa, kuten muissakin UNIX-tyyppisissä käyttöjärjestelmissä, tiedostojärjestelmä on toteutettu yhtenä puurakenteena, jolla on yksi juuri. Juuresta käytetään merkintää /. Koko muu tiedostojärjestelmä sijoittuu juuren alle hakemistoista muodostuvana puuna. (Windows-ympäristöissä hakemistoista käytetään nimitystä kansio.) Absoluuttinen polku TiedostojärjestelmäTiedostojärjestelmä on puurakenne, jolla on yksi juuri. Kunkin tiedoston sijainti tiedostojärjestelmässä voidaan ilmaista sen absoluuttisena polkuna, eli /-merkeillä eroteltuna reittinä juuresta hakemistorakenteen läpi itse tiedostoon saakka. Esimerkiksi, kun tiedostojärjestelmän juuren / alla on hakemisto etc/, jonka sisällä on toinen hakemisto cups/ ja tämän sisällä tiedosto nimeltä classes. /jarjestelma/kayttajatunnukset/ Tue, 06 Sep 2016 21:59:51 +0300 /jarjestelma/kayttajatunnukset/ Linuxissa, kuten Unixeissa yleensä, on käyttäjähallinta toteutettu käyttäjätunnuksilla ja käyttäjäryhmillä. Käyttäjätunnukset Käyttäjätunnus on käyttäjän tekstimuotoinen "lempinimi". Käyttäjä kirjautuu järjestelmään käyttäjätunnuksella ja salasanalla. Järjestelmän sisäisesti käyttäjät tunnistetaan käyttäjänumerolla (uid, user id) ja kukin ihmisten luettavaksi tarkoitettu käyttäjätunnus vastaa jotakin käyttäjänumeroa. Tiedostossa /etc/passwd on lueteltu vastaavuus käyttäjänimien ja -numeroiden välillä. Tiedostossa on lisäksi muun muassa tieto käyttäjän koko nimestä, kotihakemistosta ja käyttäjän oletus komentotulkki. Kunkin käyttäjän tiedot ovat tiedostossa yhdellä rivillä. Tiedoston rivit ovat muotoa: /jarjestelma/tiedosto-oikeudet/ Tue, 06 Sep 2016 22:06:10 +0300 /jarjestelma/tiedosto-oikeudet/ Tiedostojen oikeudet Unixeissa tiedostojärjestelmän kaikille hakemistoille ja tiedostoille on määritelty niiden käyttöoikeudet tiedoston omistajuuden ja ryhmän perusteella. Jokaiselle tiedostolla ja hakemistolla on yksi omistaja (käyttäjätunnus, uid) ja yksi omistajaryhmä (ryhmä, gid). Jokaiselle tiedostolle on määrätty kolmenlaisia käyttöoikeuksia kolmelle joukolle käyttäjiä. Käyttöoikeuksia ovat: Lyhenne Oikeus Huom r Lukuoikeus (read) Saa lukea tiedoston tai hakemiston sisällön. w Kirjoitusoikeus (write) Saa kirjoittaa tiedostoon tai luoda hakemIstoon uusia tiedostoja. /jarjestelma/ohjelmistopaketit/ Sat, 31 Aug 2019 19:48:00 +0300 /jarjestelma/ohjelmistopaketit/ Ohjelmia Linux-järjestelmiin voidaan asentaa useammalla eri tavalla. Paketointityyppi Mitä tarkoittaa Esimerkiksi Työkalut Jakelun paketinhallinta Joukko paketteja, joilla on keskinäisiä riippuvuuksia. deb, rpm apt, yum, zypper Riippumattomat paketit Paketteja, jotka sisältävät kaiken tarvitsemansa. Snap, AppImage, Flatpak snap "Villit" paketit Purettava paketti, jossa ohjelmisto pakattuna. tar.gz, tar.bz, zip tar, unzip Lähdekoodipaketit Purettava paketti, jossa lähdekoodi, joka pitää kääntää. /jarjestelma/pakettien_asentaminen/ Mon, 05 Sep 2016 23:03:37 +0300 /jarjestelma/pakettien_asentaminen/ Linuxeissa paketinhallinnan kautta ohjelmat asennetaan ja poistetaan kätevästi. Paketinhallintaan käytettävät graafiset ohjelmat toimivat vastaavasti kuin monista muista järjestelmistä tutut sovelluskaupat, joista voi valita asennettavia ohjelmia. Paketinhallinta on käytettävissä myös komentoriviltä komennoilla apt-get (Debian-johdannaiset), yum (RedHat-/Fedora-johdannaiset) tai zypper (OpenSUSE). Asennetaan esimerkiksi komentoriviltä tarralappujen tai käyntikorttien suunnitteluun sopiva Glabels-ohjelma: sudo apt-get install glabels Snap-pakettien asentaminen tapahtuu komentoriviltä ohelmalla nimeltä snap. Esimerkiksi Spotify-ohjelman asentaminen snap-pakettina tapahtuu seuraavasti: sudo snap install spotify Pakettivarasto Pakettivarasto, eli pakettilähde, eli repository, on jakelun tekijän palvelimilla (sekä peilipalvelimilla ympäri maailmaa) oleva kokoelma ohjelmapaketteja. /jarjestelma/verkko/ Thu, 08 Sep 2016 20:48:53 +0300 /jarjestelma/verkko/ Verkkoyhteydet ovat olennainen osa nykyaikaista tietojenkäsittelyä. Internet-yhteydet ovat olleet Unix-järjestelmien osana jo kauan ja Linuxissa alusta saakka AT&T julkaisi UNIX:in TCP/IP-toteutuksen public domainina 1989. Monet muut järjestelmät omaksuivat sen. Nyky-Linuxeissa verkkoyhteydet hoidetaan taustalla ja käyttöliittymät antavat käyttäjän valita langattomat verkot yms. TCP/IP-verkkoon kytketyillä koneilla on kullakin kyseisessä verkossa yksilöllinen ip-osoite. IPv4-verkossa osoite on muotoa aaa.bbb.ccc.ddd, jossa kukin pisteillä eroteltu osa on väliltä 1-254. Pienemmät sisäverkot ovat tyypillisesti 192.