<?xml version="1.0" encoding="utf-8" standalone="yes"?>
<rss version="2.0" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom">
  <channel>
    <title>Ohjelmistot on Linux-kurssi</title>
    <link>/ohjelmistot/</link>
    <description>Recent content in Ohjelmistot on Linux-kurssi</description>
    <generator>Hugo -- gohugo.io</generator>
    <language>fi-fi</language>
    <lastBuildDate>Sun, 11 Sep 2016 21:25:17 +0300</lastBuildDate>
    
	<atom:link href="/ohjelmistot/index.xml" rel="self" type="application/rss+xml" />
    
    
    <item>
      <title>Toimisto-ohjelmat</title>
      <link>/ohjelmistot/toimisto-ohjelmat/</link>
      <pubDate>Thu, 02 Mar 2017 20:38:27 +0300</pubDate>
      
      <guid>/ohjelmistot/toimisto-ohjelmat/</guid>
      <description>Linux-järjestelmiin on olemassa useampia toimisto-ohjelmistoja, joista LibreOffice on monipuolisin ja tunnetuin. Se on tuttu myös Windows-käyttäjille.
Muut toimisto-ohjelmistot ovat myös tutustumisen arvoisia. Useimmat niistä käyttävät tallennukseen LibreOfficen tallennusmuotoja ja kykenevät ainakin jossain määrin avaamaan ja tallentamaan myös Microsoftin Officen tiedostomuotoja.
LibreOffice  LibreOfficeLibreOffice-ohjelmiston tekstinkäsittelyohjelma Writer
  LibreOffice on avoimen lähdekoodin kilpailija Microsoftin toimistopaketille.
LibreOfficen historia alkaa alkujaan saksalaisen StarDivision-yhtiön tekemästä StarOffice-ohjelmistosta. StarOffice toimi usealla käyttöjärjestelmällä, mukaan lukien Windows, Linux ja Solaris (Sun Microsystemsin Unix-versio).</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>Kuvien katselu ja käsittely</title>
      <link>/ohjelmistot/kuvat/</link>
      <pubDate>Thu, 02 Mar 2017 20:38:27 +0300</pubDate>
      
      <guid>/ohjelmistot/kuvat/</guid>
      <description>Kuvat ja niiden katselu sekä muokkaus ovat tärkeä osa nykyaikaista tietokoneen käyttöä. Näihin tehtäviin Linux-järjestelmistä löytyy useita sovelluksia.
Katseluun Kuvien katseluun on kussakin työpöytäympäristössä jokin oletusohjelma, jolla kuvatiedostot oletuksena näytetään. Näissä on tyypillisesti käytettävissä muutama perus muokkaustoiminto, kuten kuvan kierrot, peilaukset ja rajaukset. Osa ohjelmista on keskittynyt varsinaiseen kuvien näyttämiseen ja osassa on lisäksi kuvakirjaston tai -gallerian ominaisuuksia. Galleriasovelluksissa kuvista pidetään tyypillisesti jonkinlaista tietokantaa, josta niitä voidaan etsiä metatietojen, kuten päivämäärän tai tapahtumaleimojen mukaan.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>Ääni ja video</title>
      <link>/ohjelmistot/aani_ja_video/</link>
      <pubDate>Thu, 02 Mar 2017 20:38:27 +0300</pubDate>
      
      <guid>/ohjelmistot/aani_ja_video/</guid>
      <description>Multimedian, eli äänen ja videon, soittamiseen, näyttämiseen ja muokkaamiseen on tarjolla useita ohjelmia. Osa on käyttöliittymältään suunnattu erityisesti jollekin työpöydälle, mutta ohjelmat toimivat luonnollisesti myös toisillakin työpöydillä.
Osa, kuten VLC, on myös Windows-maailmassa tuttuja sovelluksia.
Musiikkisoittimet Suosittuja musiikkisoittimia ovat muun muassa
 Rhythmbox (Ubuntun oletussoitin) Banshee Amarok (KDE) Clementine  Lisäksi Linuxille on asennettavissa myös muun muassa Spotify-sovellus verkosta streamatun musiikin kuuntelemiseen.
Videotoistimet Videoita voi katsella ainakin seuraavilla sovelluksilla:</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>Www-selaimet</title>
      <link>/ohjelmistot/www-selaimet/</link>
      <pubDate>Thu, 02 Mar 2017 20:38:27 +0300</pubDate>
      
      <guid>/ohjelmistot/www-selaimet/</guid>
      <description>Www-selaimia Linux-jakeluissa on moneen lähtöön. Tunnetuimpien selainten, Firefoxin ja Chromen, lisäksi tarjolla on useita pienempiä selaimia, jotka usein käyttävät www-sivujen näyttämiseen WebKit-selainmoottoria.
Tunnetut selaimet:
 Firefox Chromium / Chrome  Näistä Firefox on useimmiten valmiiksi asennettuna ja Chromium helposti asennettavissa paketinhallinnasta. Chromium on Googlen avoimen lähdekoodin selain, johon Googlen Chrome-selain perustuu. Erona on lähinnä jotkin suljetut komponentit, kuten multimediakoodekit ja pdf-tiedostojen sisäänrakennettu tuki, jotka ovat vain Chrome-selaimessa. Chromen saa ladattua ja asennettua Googlen Chrome-sivuilta.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>Muita</title>
      <link>/ohjelmistot/muita/</link>
      <pubDate>Thu, 02 Mar 2017 20:38:27 +0300</pubDate>
      
      <guid>/ohjelmistot/muita/</guid>
      <description>Muita mainittavia ohjelmistoja ja ohjelmistotyyppejä ovat esimerkiksi seuraavat.
Tiedostopakettien käsittely Tiedostopakkausten, kuten Zip- ja tar.gz-pakettien käsittelyyn on myöskin useita ohjelmia ja graafiset ohjelmat jakautuvat sen mukaan, mille työpöytäympäristöille ne on suunnattu.
Lisäksi käytettävissä ovat komentoriviohjelmat pakettien purkamiseen ja pakkaamiseen.
 File Roller eli Archive Manager (Gnome, Unity) Ark (KDE) Komentorivi: zip/unzip, tar, rar/unrar, 7z, gzip, bzip2, lha, zoo, ar  Graafiset pakkausohjelmat ovat toisinaan vain käyttöliittymiä komentoriviohjelmille.
Pikaviestimet Linux-jakeluissa pikaviestimet ovat usein yleisohjelmia useamman chat-palvelun käyttöön samalla ohjelmalla.</description>
    </item>
    
  </channel>
</rss>