<?xml version="1.0" encoding="utf-8" standalone="yes"?>
<rss version="2.0" xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom">
  <channel>
    <title>Palvelimet on Linux-kurssi</title>
    <link>/palvelimet/</link>
    <description>Recent content in Palvelimet on Linux-kurssi</description>
    <generator>Hugo -- gohugo.io</generator>
    <language>fi-fi</language>
    <lastBuildDate>Thu, 16 Mar 2017 22:24:38 +0300</lastBuildDate>
    
	<atom:link href="/palvelimet/index.xml" rel="self" type="application/rss+xml" />
    
    
    <item>
      <title>Palveluita</title>
      <link>/palvelimet/palveluita/</link>
      <pubDate>Thu, 16 Mar 2017 22:24:38 +0300</pubDate>
      
      <guid>/palvelimet/palveluita/</guid>
      <description>Käydään läpi joitain tyypillisesti Linux-asennuksessa käytettäviä palveluita ja niihin käytettäviä ohjelmistoja.
Avahi Internetissä jokaisella koneella on IP-osoite, jolla se tunnistetaan verkossa. Lisäksi palvelimilla on yleensä myös nimi, johon sillä voi viitata. DNS-palvelu (Domain Name Service) tekee hoitaa nimien yhdistämisen IP-osoitteisiin. (kuin puhelinluettelo) Nimien ja IP-osoitteiden yhdistäminen voidaan (kotiverkossa) tehdä myös /etc/hosts-tiedostolla.
Koska hosts-tiedoston päivittäminen on työlästä, jos osoitteet muuttuvat, käytetään Ubuntussa ja useimmissa muissa Linux-jakeluissa Zeroconf-palvelua nimeltä Avahi. Sillä kone käynnistyttyään kertoo itse nimensä samassa verkossa oleville koneille.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>Ssh-palvelin</title>
      <link>/palvelimet/ssh/</link>
      <pubDate>Sat, 07 Sep 2019 20:51:00 +0300</pubDate>
      
      <guid>/palvelimet/ssh/</guid>
      <description>Tekstipohjaista etäkäyttöä varten koneelle voi asentaa ssh-palvelimen. Salatulla liikenteellä tapahtuvan etäkäytön lisäksi ssh mahdollistaa myös tiedostojen siirron ja muuta tyyppiä olevien verkkoyhteyksien putkittamisen salatun ssh-yhteyden läpi.
Asentaminen tapahtuu paketinhallinnasta asentamalla paketti openssh-server.
sudo apt-get install openssh-server  Ssh-yhteydellä koneelle kirjaudutaan joko käyttäjätunnus ja salasana -yhdistelmällä taikka käyttäjätunnuksella ja ssh-avaimilla. Yhteys muodostetaan komennolla:
ssh &amp;lt;tunnus&amp;gt;@&amp;lt;koneen_nimi&amp;gt;  Tämän jälkeen ssh-palvelin kysyy käyttäjän salasanaa.
Ssh-avaimet Ssh-avainten kanssa kirjautuminen tapahtuu seuraavasti:
 Asiakaskoneella luodaan ssh:ta varten avainpari (julkinen ja salainen) komennolla ssh-keygen.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>Www-palvelin</title>
      <link>/palvelimet/www-palvelin/</link>
      <pubDate>Sat, 07 Sep 2019 20:51:00 +0300</pubDate>
      
      <guid>/palvelimet/www-palvelin/</guid>
      <description>Yleisimmin käytetyt www-palvelinohjelmistot ovat Apache ja Nginx (lausutaan, kuten &amp;quot;engine-x&amp;quot;). Molemmat ovat avointa lähdekoodia ja löytyvät suoraan Linux-jakeluiden paketinhallinnasta.
Molempien oletusasetukset ovat melko järkevät. Apachella documentroot-hakemisto, eli hakemisto, jonka alle www-sivut tallennetaan, on useimmissa Linux-jakeluissa /var/www/html/. Palvelimen asetustiedostot puolestaan löytyvät hakemistoista /etc/apache2/ tai /etc/httpd/.
Kokeile (Apache2) --------------- Asenna `apache2`-paketti: ```no-highlight sudo apt-get install apache2 ``` Kokeile sitä menemällä selaimella osoitteeseen: . Näkyviin pitäisi tulla Apachen oletustestisivu. - Nouda tämä sivu `wget`-komennolla ja kopio saamasi `index.</description>
    </item>
    
    <item>
      <title>Tietokantapalvelimet</title>
      <link>/palvelimet/tietokanta/</link>
      <pubDate>Thu, 16 Mar 2017 22:24:38 +0300</pubDate>
      
      <guid>/palvelimet/tietokanta/</guid>
      <description>Www-palveluiden yhteydessä tarvitaan usein myös tietokantoja. Linux-järjestelmissä on tarjolla useampia vaihtoehtoja.
MySQL- ja MariaDB-tietokannat MySQL on suomalaisen Michael &amp;quot;Monty&amp;quot; Wideniuksen aloittama avoimen lähdekoodin tietokantajärjestelmä. MySQL:n kävi pitkälti samoin kuin OpenOffice.org-toimisto-ohjelmiston. Se myytiin Sun Microsystemsille, joka myytiin Oraclelle. Koska Oracle on suuri tietokantajärjestelmien toimittaja, jolla on oma kaupallinen tietokantaohjelmistonsa, heräsi MySQL-yhteisössä epäilyksiä MySQL:n tulevasta kohtalosta. Tämän jälkeen avoimen lähdekoodin kehittäjät päättivät forkata ohjelmiston ja jatkaa sen kehittämistä uudella nimellä Oraclesta riippumattomana.</description>
    </item>
    
  </channel>
</rss>